Nykyisen Viron alueella on asuttu esihistorialliselta ajalta lähtien. Maanviljely, kalastus, merenkulku, kaupankäynti ja linnoitetut asutukset liittivät paikalliset yhteisöt laajempaan Itämeren alueeseen. Keskiajalla valloitus ja kristillistyminen toivat uusia poliittisia ja uskonnollisia rakenteita. Tallinnan kaltaiset kaupungit kehittyivät Itämeren kaupan myötä, ja saksankielisellä eliitillä oli pitkään vaikutusvaltaa maankäyttöön, kirkkoihin ja hallintoon. Valta siirtyi myöhemmin eri alueellisille valtiaille, kuten Ruotsille ja Venäjän keisarikunnalle. Paikalliset talonpojat muodostivat edelleen enemmistön, eikä maaorjuuden lakkauttaminen heti poistanut yhteiskunnallista eriarvoisuutta. 1800-luvulla koulutus, painettu kulttuuri, kansanperinteen kerääminen ja järjestäytynyt laulutoiminta vahvistivat virolaista kansallista heräämistä. Sana eestlane, joka tarkoittaa virolaista henkilöä, sai laajemman poliittisen ja kulttuurisen merkityksen. Viro julistautui itsenäiseksi ensimmäisen maailmansodan päättymiseen liittyneiden mullistusten aikana. Vapaussota turvasi uuden tasavallan, joka rakensi omia instituutioitaan ja toteutti merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia. Toinen maailmansota toi mukanaan Neuvostoliiton ja Saksan miehitykset, väkivaltaa, karkotuksia, pakoa ja syvää yhteiskunnallista mullistusta. Neuvostovalta muutti sen jälkeen vuosikymmenten ajan politiikkaa, omaisuussuhteita, väestörakennetta, kielten käyttöä ja julkista muistamista. Rauhanomainen kansallinen liike, joka liitetään usein joukkolauluun ja jota kutsutaan laulavaksi vallankumoukseksi, auttoi johtamaan itsenäisyyden palauttamiseen. Viro rakensi uudelleen demokraattisia instituutioitaan ja vahvisti yhteyksiään Eurooppaan. Historiallinen muisti on Virossa sekä julkista että henkilökohtaista. Museot ja vuosipäivät tarjoavat yhteisiä kertomuksia, kun taas vironkieliset, venäjänkieliset, juutalaiset, baltiansaksalaiset, rannikonruotsalaiset ja muut historiat tuovat laajempaan kertomukseen erilaisia kokemuksia.
Viron historia
Viron historiaan vaikuttavat maan sijainti Pohjois- ja Itä-Euroopan välissä sekä Itämeren rannalla. Vierasvalta, paikalliset kulttuurit, kansallinen herääminen, itsenäisyys, miehitys ja valtiollisen itsenäisyyden palauttaminen muovasivat maata. Nämä kokemukset näkyvät yhä kielessä, rakennuksissa, muistomerkeissä, perhetarinoissa ja julkisessa elämässä.
VivAVia can make mistakes. Check important information.