Rikollisuus Suomessa

Suomessa on julkinen rikosoikeusjärjestelmä. Poliisi ehkäisee rikoksia ja tutkii niitä, syyttäjät päättävät syytteiden nostamisesta ja riippumattomat tuomioistuimet ratkaisevat rikosasiat ja rangaistukset. Muut viranomaiset ja tukijärjestöt voivat suojella tai auttaa uhreja ja todistajia. Rikosilmoitus on poliisille tehtävä ilmoitus epäillystä rikoksesta. Sen avulla poliisi saa tietoa epäillystä rikoksesta. Ilmoituksen voi tehdä uhri, todistaja tai muu henkilö, jolla on asiaan liittyviä tietoja. Ilmoitus ei itsessään todista, että rikos on tapahtunut. Soita numeroon 112, kun väkivalta, vakava uhka, käynnissä oleva rikos tai muu kiireellinen vaara vaatii välitöntä apua. Jos tilanne ei ole enää kiireellinen, säilytä tiedot ja käytä poliisin kiireetöntä ilmoituskanavaa. Rikoksia on monenlaisia. Tavallisia arkeen liittyviä esimerkkejä ovat varkaus, murto, pahoinpitely, seksuaaliväkivalta, lähisuhdeväkivalta, vainoaminen, uhkaukset, syrjintään liittyvä rikos, ilkivalta, identiteetin väärinkäyttö, maksuvälinepetos ja verkkohuijaus. Verkkopetoksissa käytetään usein kiirettä, pelkoa, auktoriteettia, romantiikkaa tai poikkeuksellisen hyviltä vaikuttavia tarjouksia. Rikolliset voivat esiintyä pankin, viranomaisen, toimitusyrityksen, työnantajan, sukulaisen tai ostajan nimissä. Viestin ammattimainen ulkoasu ei tee odottamattomasta pyynnöstä turvallista. Todisteita voivat olla viestit, tilitiedot, kuitit, valokuvat, potilasasiakirjat, päivämäärät, paikat, todistajien tiedot ja omaisuuden kuvaukset. Säilytä alkuperäinen aineisto, jos mahdollista. Älä muuta sitä tai jaa sitä julkisesti tavalla, joka voi haitata tutkintaa tai vahingoittaa uhria. Uhrit voivat hakea terveydenhoitoa, käytännön apua, henkistä tukea, turvakotipalveluja ja neuvontaa jo ennen kuin rikosprosessi on päättynyt. Kotona väkivaltaa kokevan ei tarvitse pitää asiaa yksityisenä perheasiana. Lapset ja riippuvaiset aikuiset voivat tarvita välitöntä suojelua. Epäillyillä ja syytetyilläkin on laillisia oikeuksia. Poliisitutkinta, syytteiden käsittely ja oikeudenkäynti ovat eri vaiheita, ja tuomioistuin ratkaisee syyllisyyden. Tilanteen mukaan voi olla saatavilla kieliapua ja oikeudellista neuvontaa. Rikosten ehkäisy vähentää rikosten mahdollisuuksia, mutta se ei koskaan siirrä syytä uhrille. Hyödyllisiä toimia ovat ovien ja laitteiden suojaaminen, tunnistautumis- ja pankkitietojen suojaaminen, odottamattomien pyyntöjen tarkistaminen toista yhteydenpitokanavaa käyttäen sekä epäilyttävistä tapahtumista kertominen ajoissa.