Valtio Suomessa

Suomi on itsenäinen demokraattinen tasavalta. Perustuslaki määrittää julkisen vallan, perusoikeuksien, eduskunnan, hallituksen, presidentin, tuomioistuinten ja julkishallinnon perusperiaatteet. Valtion valta jakautuu instituutioille, joilla on eri tehtävät. Eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaa, hallitus toimeenpanovaltaa ja riippumattomat tuomioistuimet tuomiovaltaa. Eduskunta on Suomen kansallinen parlamentti. Se säätää lakeja, hyväksyy valtion talousarvion, valvoo hallituksen toimintaa ja käsittelee asioita, jotka edellyttävät eduskunnan suostumusta. Hallitus koostuu pääministeristä ja muista ministereistä. Ministeriöt valmistelevat valtakunnallista politiikkaa ja lainsäädäntöä, ja valtion virastot hoitavat lakiin perustuvia erityistehtäviä. Tasavallan presidentti on Suomen valtionpäämies. Presidentin toimivallasta säädetään perustuslaissa, ja tehtäviin kuuluu tärkeitä ulkopolitiikkaan, virallisiin nimityksiin ja valtion edustamiseen liittyviä tehtäviä. Tuomioistuimet ratkaisevat itsenäisesti rikos-, riita- ja hallintoasioita. Viranomaisten on perustettava toimintansa lakiin, kohdeltava ihmisiä asianmukaisesti, perusteltava päätöksensä ja ilmoitettava soveltuvat oikaisu- ja muutoksenhakukeinot. Suomessa on myös kunnilla perustuslailla turvattu itsehallinto. Hyvinvointialueet järjestävät erikseen merkittäviä terveys-, sosiaalihuolto- ja pelastuspalveluja, joten oikea viranomainen riippuu palvelusta tai päätöksestä. Valtion palveluja käytetään tavallisesti virastoissa ja digitaalisissa asiointikanavissa. Asiointiin voidaan tarvita vahvaa tunnistautumista, mutta viranomaisten tulisi tarjota sopiva asiointitapa myös silloin, kun digitaalinen asiointi on vaikeaa. Suomen valtio voi turvata oikeuksia, säätää yhteisiä sääntöjä, kerätä veroja ja järjestää valtakunnallisia tehtäviä. Sen toimivaltaa rajoittavat lait, perusoikeudet, valvonta, riippumattomat tuomioistuimet sekä avoimuutta ja hyvää hallintoa koskevat velvoitteet.