Vaalit Norjassa

Norjassa järjestetään kansalliset parlamenttivaalit eli Stortingsvalg säännöllisesti neljän vuoden välein. Lisäksi järjestetään kunnallis- ja maakuntavaalit, joita kutsutaan nimillä kommunevalg ja fylkestingsvalg. Näillä vaaleilla on eri vastuut ja äänioikeuden ehdot. Stortingsvalg-vaaleissa äänestäjät valitsevat vaalipiirien puoluelistoista. Tulos perustuu pääasiassa suhteelliseen vaalitapaan, eli puolueet saavat yleensä paikkoja kannatuksensa mukaisesti. Järjestelmään kuuluu myös järjestelyjä, joiden tarkoituksena on tehdä valtakunnallisesta tuloksesta maan eri osia edustavampi. Stortingin vaalikausi on määräaikainen, eikä Norjassa tavallisesti järjestetä ennenaikaisia valtakunnallisia vaaleja joidenkin muiden parlamentaaristen maiden tapaan. Tuloksen jälkeen puolueet neuvottelevat hallituksen tukemisesta, ja hallituksen on pystyttävä toimimaan valitun Stortingin kanssa. Paikallisvaaleissa valitaan edustajia kommunestyreen ja fylkestingiin. Kunnanvaltuustot päättävät monista paikallisista asioista, kun taas maakuntavaltuustot hoitavat alueellisia tehtäviä. Paikallisvaalit voivat siksi vaikuttaa kouluihin, liikenteeseen, kaavoitukseen, kulttuuriin ja muihin arjen palveluihin. Äänestäminen on salaista. Äänestäjä valitsee tavallisesti puolueen tai listan ja vahvistaa valintansa virallisen menettelyn mukaisesti. Paikallisvaaleissa voi olla enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa yksittäisiin ehdokkaisiin tai nimien järjestykseen kuin parlamenttivaaleissa. Norjan kansalaiset, jotka täyttävät lain vaatimukset, voivat äänestää Stortingsvalg-vaaleissa. Paikallisvaaleissa voivat äänestää myös tietyt ehdot täyttävät asukkaat, jotka eivät ole Norjan kansalaisia, asuinpaikkaa ja rekisteröintiä koskevien sääntöjen mukaisesti. Äänioikeus riippuu vaaleista ja henkilön oikeudellisesta asemasta. Äänioikeutetut merkitään ennen vaaleja viralliseen vaaliluetteloon. Äänestäminen voi olla mahdollista ennakkoon sekä varsinaisella äänestysajalla. Äänestäjän tulee noudattaa paikallisen vaaliviranomaisen ohjeita ja ottaa mukaan siellä edellytetyt hyväksytyt henkilöllisyystodistukset tai tiedot. Äänestyksen päätyttyä virkailijat laskevat äänet ja julkaisevat tuloksen. Paikat jaetaan vaalisääntöjen mukaan ja valitut toimielimet muodostetaan. Puolueiden koalitiot, sopimukset ja vähemmistöhallitukset voivat seurata, koska äänestäjät valitsevat parlamentin tai valtuuston, eivät tavallisesti suoraan valtakunnallista johtajaa. Vaalit antavat vaikutusmahdollisuuksia, mutta niissä ei päätetä suoraan jokaisesta asiasta. Puolueet laativat ohjelmia ja painotuksia, ja valitut edustajat neuvottelevat myöhemmin talousarvioista, laeista ja kompromisseista. Kansalaiset voivat vaikuttaa myös vaalien välillä osallistumalla yleisötilaisuuksiin, järjestöihin ja kuulemisiin, ottamalla yhteyttä edustajiin sekä muilla laillisilla demokraattisilla tavoilla. Vaalien vaikutuksilla on rajansa: yksi ääni ei takaa tiettyä politiikkaa, ja järjestelmä tasapainottaa väestön kannatuksen ja alueellisen edustuksen. Äänestäjän kannattaa siksi vertailla puolueiden kantoja, selvittää, millä hallinnon tasolla on toimivalta ja pohtia sekä valtakunnallisia periaatteita että paikallisia seurauksia.