Ystävyys Norjassa

Norjan sanat vennskap ja venn tarkoittavat ystävyyttä ja ystävää. Vennegjeng on ystäväporukka, kun taas turvenn on kävely- ja ulkoiluseura tai -ystävä. Ystävyyssuhteet kehittyvät usein säännöllisissä kohtaamisissa koulussa, työpaikalla, urheilun, musiikin, vapaaehtoistoiminnan, naapurielämän tai ulkoilun parissa. Yhteiset kiinnostuksenkohteet antavat luontevan syyn tavata uudelleen. Norjassa ystävyys on usein sekä käytännöllistä että tunteisiin perustuvaa. Ystävät voivat käydä kävelyllä, hiihtää, kuntoilla, laittaa ruokaa, osallistua kulttuuritapahtumaan, käydä mökillä tai auttaa yhteisessä tehtävässä. Dugnad voi synnyttää ystävyyksiä, koska ihmiset työskentelevät yhdessä ja näkevät, miten muut toimivat yhteistyössä. Se on yleensä paikalliseen ryhmään, asuinalueeseen, kouluun tai yhdistykseen liittyvää vapaaehtoista yhteistä työtä. Norjalaiset ystävät voivat viestiä suoraan ja epämuodollisesti. He odottavat usein jokaisen huolehtivan omasta ajankäytöstään ja saattavat suunnitella tapaamiset etukäteen sen sijaan, että vierailisivat ilmoittamatta. Läheiseen ystävyyteen kuuluvat luottamus, molemminpuolinen kiinnostus, luottamuksellisuus sekä mahdollisuus pyytää tai tarjota kohtuullista apua. Ystävyys ei edellytä jatkuvaa yhteydenpitoa, ja eri ystävillä voi olla erilaisia rooleja. Ystävyyden tärkeimpiä hyötyjä ovat yhteenkuuluvuus, henkinen tuki, kieliharjoittelu, paikallistuntemus ja yhteiset kokemukset. Työ, perhevelvollisuudet, sää, välimatkat ja vakiintuneet sosiaaliset piirit voivat kuitenkin vaikeuttaa säännöllistä yhteydenpitoa. Ystävyys toimii parhaiten, kun kutsut ovat selkeitä eikä niihin liity painostusta. Ajan, jaksamisen, rahan tai muiden suunnitelmien vuoksi kieltäytyminen ei välttämättä tarkoita ystävyyden torjumista. Hyvä ensimmäinen askel on osallistua säännölliseen harrastukseen, puhua samojen ihmisten kanssa useammin kuin kerran ja ehdottaa pientä yhteistä tekemistä. Pidä kiinni sovituista suunnitelmista ja huomioi, onko kiinnostus molemminpuolista.