Vaalit Ruotsissa

Vaalit on ruotsiksi val. Ruotsissa järjestetään vaalit valtiopäiville eli Riksdagille, aluevaltuustoihin ja kuntavaltuustoihin. Nämä vaalit pidetään tavallisesti neljän vuoden välein, kun taas Euroopan parlamentin vaalit järjestetään yleensä viiden vuoden välein. Riksdag on Ruotsin kansallinen parlamentti. Ruotsin kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta vaalipäivään mennessä, voivat äänestää Riksdag-vaaleissa, jos he täyttävät vaaliluetteloa koskevat ehdot. Joihinkin alue-, kunta- ja Euroopan parlamentin vaaleihin sovelletaan erilaisia äänioikeuden ehtoja. Ruotsissa käytetään suhteellista vaalitapaa. Puolueet saavat tällöin paikkoja suunnilleen saamansa äänimäärän mukaisessa suhteessa sen sijaan, että yksi puolue saisi kaikki paikat kullakin alueella. Äänestäjät valitsevat yleensä puolueen laittamalla puolueen äänestyslipun vaalikuoreen. He voivat myös merkitä lippuun yhden ehdokkaan ilmaistakseen henkilökohtaisen suosikkinsa kyseisen vaalin sääntöjen mukaisesti. Valtakunnallisissa Riksdag-vaaleissa käytetään vaalipiirejä ja tasauspaikkoja. Puolue tarvitsee yleensä vähintään neljä prosenttia valtakunnallisista äänistä saadakseen paikkoja Riksdagissa, mutta myös erityinen vaalipiirisääntö voi vaikuttaa asiaan. Vaalien hallinnosta vastaavat yhdessä vaaliviranomainen eli Valmyndigheten ja paikalliset vaaliviranomaiset. Äänestäjät saavat esimerkiksi röstkort-äänestyskortin. He voivat äänestää heille määrätyssä vallokal-äänestyspaikassa tai käyttää förtidsröstning-ennakkoäänestystä hyväksytyssä ennakkoäänestyspaikassa. Äänestys on salainen. Äänestysliput käsitellään niin, ettei kenenkään pitäisi voida nähdä, minkä henkilön tai puolueen yksittäinen äänestäjä valitsi. Vaalivirkailijat laskevat äänet, ja tulokset tarkistetaan ennen paikkojen jakamista. Riksdag-vaalien jälkeen puhemies keskustelee puolueiden kanssa pääministeriehdotuksesta. Riksdag käsittelee ehdotuksen, ja hallitus muodostetaan Riksdagissa vallitsevan tuen ja opposition perusteella.